Strategiset tavoitteet 2014

Puhtaan ja tehokkaan toimintaympäristön rakentamiseksi ohjelmakauden toimenpiteillä sopeudutaan ilmastotavoitteisiin mm. tukemalla vaihtoehtoisia energiaratkaisuja, kehittämällä raideliikennettä ja tiivistämällä alue‐ ja yhdyskuntarakennetta.

Tieliikenteen investoinneilla parannetaan saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta.

Maakunnan luonnon monimuotoisuus, vesiluonto sekä hoidettu kulttuuriperintö lisäävät maakunnan vetovoimaisuutta.

Jätteenkäsittelykeskukset rakentuvat materiaalikeskuksiksi.

Liikennekohteet
VT4
Valtatie 4 on osa yleiseurooppalaista TEN–päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun pääteiden valtakunnalliseen runkoverkkoon ja on maamme lyhin ja keskeisin yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois‐Suomen välillä. Tie palvelee valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävänä väylänä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteytenä. Valtatie 4:n toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan Jyvässeudulle syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen edelleen kehittymiselle. Elinkeinoelämä on esittänyt 4‐tien muuttamiseksi moottoritieksi välillä Helsinki‐Oulu.
Ohjelmakauden toimenpiteinä VT4:n parantamiseksi käynnistetään seuraavat toimet:
1. Tiejakso Kirri – Äänekoski/Hirvaskangas parannetaan moottoritietasoiseksi
2. Rakennetaan Vaajakosken ohitustie
3. Rakennetaan ohituskaista‐ ja keskikaideosuudet suunnitelmien mukaan Äänekoskelta pohjoiseen

Saarijärvi – Haapajärvi –rataosa ml. bioterminaalit
Toteutetaan bioenergiakuljetusten kannalta tärkeän Äänekoski – Haapajärvi –rataosan perusparantaminen. Osoitetaan lisärahoitusta radan kunnostamiseen Saarijärveltä pohjoiseen sekä toteutetaan samassa yhteydessä terminaali‐investoinnit Saarijärvellä ja Pihtiputaalla.
Äänekoski–Haapajärvi ‐radan perusparantamisen aloittamiseen on valtioneuvoston eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa osoitettu yhteensä 20 M€ vuosille 2011 ja 2012. Metsäteollisuuden ja energiahuollon kuljetusten kannalta elintärkeän radan kunnostaminen kokonaisuudessaan edellyttää tämän lisäksi noin 50 M€ lisärahoitusta.
Kuljetusketjut koostuvat rekka‐autoliikenteen ja junaliikenteen osuuksista, joten radan parantamistöiden yhteydessä on otettava huomioon näiden yhdistettyjen kuljetusten vaatimien kuormauspaikkojen ja terminaalien tarve.

Kaksoisraide Tampere – Jyväskylä rataosalle
Henkilöliikenteen ja tavarakuljetusten varmistaminen maakuntakeskuksesta Pirkanmaalle ja edelleen pääkaupunkiseudulle sekä Varsinais‐Suomen ja Satakunnan satamiin edellyttävät toisen raideparin rakentamista.
Keskisuurten tiehankkeiden parantamisjärjestys ratkaistaan valmistelun yhteydessä.

Alempiasteisen tiestön parantaminen
Perustienpidon rahoitus menee tällä hetkellä lähes kokonaisuudessaan hoitoon ja ylläpitoon, jolloin pieniinkään välttämättömiin alueellisiin investointeihin ei voida osoittaa rahoitusta.
Hoidon ja ylläpidon rahoitustarve on kasvanut vuosittain yleisen kustannusnousun myötä, sillä näistä töistä vastaavien urakoitsijoiden palkkiot on sidottu indeksiin. Alueellisten investointien rahoitus esitetään eriytettäväksi tiestön hoidon ja ylläpidon rahoituksesta ja sidottavaksi maanrakennusindeksiin.

Tietoliikennekohteet
Valtioneuvoston käynnistämän hankkeen tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä taata kansalaisille tasa‐arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Tavoitteena on, että 99 % vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista on tuolloin enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuitukaapeliyhteydestä.
Nopeiden yhteyksien turvaaminen myös haja‐asutusalueella tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoittaa ammattia ja liiketoimintaa asuinpaikasta riippumatta myös taajamien ulkopuolella. Mikäli maakunnan kannalta kilpailukykyinen rahoitusratkaisu löydetään, Keski‐Suomessa laajakaista kaikille 2015 ‐hanke toteutetaan valtakunnallista kattavampana. Liittymät suunnitellaan toimitettavan haja‐asutuskiinteistöjen seinään saakka.

Ympäristökohteet
Maakuntaohjelmassa esitetään valinnat Keski‐Suomen ympäristöohjelman tavoitteiston toteuttamiseksi ohjelmakaudella ja eriteltyinä toteuttamissuunnitelmien hankkeiksi. Tarkastellaan erityisesti energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käytön tavoitteita, Keski‐Suomen edelläkävijyyttä uusiutuva energian teknologian osaajana, yhdyskuntajätteiden hyödyntämistä ja käsittelyä, ympäristökasvatusta sekä ympäristötutkimuksen edistämistä.
Ympäristöohjelman toteuttaminen tarjoaa maakunnan elinkeinoelämälle mahdollisuuksia energiateknologiaan liittyvien koneiden ja laitteiden tuotannolle.

Energia
Maakuntasuunnitelmassa on osoitettu tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet. Maakuntaohjelmalla mahdollistetaan tuotannon käynnistäminen. Kannustetaan uusiutuvan metsä‐ ja peltopohjaisen energiatuotannon kehittämiseen sekä sertifioituun turvetuotantoon.

Palvelurakenne
Keski‐Suomessa jatketaan kunnallisen palvelutuotannon kehittämistä PARAS‐hankkeen jatkona sivistystoimessa sekä sosiaali‐ ja terveystoimessa. Tehtävä edellyttää maakunnallista koordinaatiota palvelutuotannon rakenteiden kehittämiseksi ja sisällölliseksi määrittelyksi.
Tavoitteena on saada aikaan asiantuntevat ja kustannustehokkaat kunnalliset palvelut maakunnan sisällä sekä tarkoituksenmukaisilta osin ylimaakunnallisesti verkottuneina.
Yksityiset ja järjestöjen tuottamat palvelut rakentuvat entistä tiiviimmäksi osaksi palvelutarjonnan kokonaisuutta.

Virkistys
Ohjelmakauden aikana synnytetään maakunnallinen virkistysalue‐ ja reittiyhdistys sekä kehitetään virkistysvenesatamien ja rantautumispaikkojen verkostoa.

Kulttuuri ja luova talous
Ohjelmakauden aikana edistetään kulttuuria monikirjoisesti kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Kulttuuri ja luovuus tunnistetaan kaikissa kehittämistoimissa läpäisevänä teemana.
Tuetaan maakunnan kulttuurin kansainvälistymistä. Organisoidaan kulttuurin edistämisen verkosto maakunnalliseksi rakenteeksi.

Maakunnan yhteistyövalinnat
Keski‐Suomen maakuntarajat ylittäviä liikenteellisiä pääyhteyssuuntia ovat VT4:n VT9:n suunnat. VT4:n kehittämisessä keskitytään Lusi‐Kanavuori ‐tieosan uudistuessa työn jatkamiseen tästä pohjoiseen. Toinen pääyhteyssuunta on VT9:n suunta Pirkanmaalle ja Pohjois‐Savoon, jolle yhteydelle on esitetty eritasoliittymien rakentamishankkeita Jyväskylästä itään. Päijänne mahdollistaa kehittämistoimien suunnittelun yhdessä Päijät‐Hämeen kanssa, mm. järvialtaan vetovoimaisuuden vahvistamiseksi ja virkistyskäytön lisäämiseksi.
EU:n alue‐ ja rakennepolitiikassa Keski‐Suomi osallistuu Länsi‐Suomen ohjelman toteutukseen, joka linjaa elinkeinojen ja innovaatiopolitiikan kehittämisrahoitusta. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyö on tiivistynyt Pirkanmaan vastaavien koulutusyksiköiden kanssa.
Sosiaali‐ ja terveydenhuollon kehittämisessä maakunta suuntautuu Itä‐Suomeen. Sosiaali‐
ja terveysministeriön hallinnoimassa sosiaali‐ ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa (KASTE) maakunta on osa Itä‐ ja Keski‐Suomen ohjelman toimeenpanoaluetta. Terveydenhuolto tukeutuu erityisvastuutason hoidoissa pääosin Kuopion yliopistollisen sairaalan palveluihin.
Maakunnan sisällä merkittävä osa seutujen yhteistyöstä on organisoitunut Koheesio‐ ja kilpailukykyohjelman (KOKO) alueiden mukaan. Keski‐Suomen kaksi ohjelmaa kattavat kaikki maakunnan kunnat. Uudistuva maaseutu, Keski‐Suomen maaseutualueiden KOKO-ohjelmaehdotus 2010 – 2013 ja Idea FinlandNet, Jämsä – Jyväskylä – Äänekoski ‐ kehittämisvyöhykkeen ohjelmaehdotus tukeutuvat toimenpidevalinnoillaan maakuntaohjelman linjauksiin. Ohjelmaehdotukset täydentävät toisiaan ja hyödyntävät alueittensa kehittämispotentiaalia.

Yhdyskuntatekniikka
Ohjelmassa edellytetään haettavaksi kansallinen rahoitusmalli yhdyskuntien jätevesien puhdistuslaitosten ja verkostojen uudistamiseksi.

Ilmastonmuutoksen hillintä
Ohjelmaan kirjataan tavoiteltavat toimenpiteet maakunnan ilmastostrategian toteuttamiseksi ohjelmakaudella. Tavoitellaan tiivistä yhdyskuntarakennetta (asumisen ja elinkeinotoimintojen sijoittuminen), uusiutuvia energialähteitä sekä kiirehditään raideliikenteen investointeja. Liikennesuunnittelun merkitystä korostetaan.