Maakuntasuunnitelma pyrkii hahmottamaan maakunnan kehittämistä pitkällä aikavälillä, jopa aina vuoteen 2030 saakka.
Aihealueessa haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?
Mistä osaaminen syntyy ja miten sitä vahvistetaan?
Miten luovuus ilmenee?
Uteliaisuus uuteen, kokeilun halu, positiivisuus ja samalla juurien kunnioittaminen ja uudet sovellukset. Sellaisen koulutuksen ja hengen luominen maakuntaan.
Ennen kaikkea tarvitaan yhtäältä organisaatiorajat, toisaalta toimialojen väliset rajat ylittävää osaamisen kehittämistä. Rohkea ja rajat ylittävä ideointi mahdollistaa tulevaisuuden innovatiiviot. Vaikka päämäärätietoista kehittämistä tarvitaankin, pitää muistaa, että kovassa kiireessä ja paineessa luovuus harvemmin kukoistaa.
Tarvitaan INNOSTAJIA, jotka luovat uskoa siihen, että jokainen maakuntalainen on synnynnäisesti luova ja kekseliäs. Liian moni sanoo: "Minä en ole luova yhtään, en osaa edes ympyrää piirtää". Ehkei se luovuus vain ole tullut esille. Sitäpaitsi haparoiva ja muotopuoli ympyräntekele on aina mielenkiintoisempi kuin harpilla tehty, kun luovuudesta puhutaan! Entisaikojen koulunumerot voisi unohtaa luovuuden mittareina, ja jotta saataisiin ihmisiä panttaamasta "keksintöjään", olisi joukot saatava uskomaan itseensä ilman nolatuksi tulemisen pelkoa. Sanasepoilla olisi nyt töitä nostaa maakuntalaisten itsetunoa. Ammattitaiteilijat ja -taitajat kutsumaan mukaan arkoja luovia ihmisiä!
Oleellista on löytää tavat ylittää tavanomaiset rajapinnat; innovaatiothan syntyvät palvelu-, resurssi- ja teknisen talouden (A. Hautamäki) rajapinnoista tai törmäyttämisistä. Nykyisen talouskriisin jälkeen ei liene paluuta enää entiseen kasvu-uraan, on löydettävä uudet keinot. Niitä voivat olla esim. nuorten yrittäjien perinteisiin toimialajakoihin sitoutumaton driving force, teknologian, hyvinvoinnin ja palveluliiketoiminnan uudet yhdistelmät ja verkostotoiminnan kautta syntyvät entistä vahvemmat osaamiset. Saapas nähdä...
Kolmenkymmenen vuoden kuluttua meillä on:
-koko Keski-Suomen kattava luettelo tiloista, joissa voi pitää konsertteja, taidenäyttelyitä, työpajoja, esityksiä, tällainen on mm. Keuruun Kulttuuritalo Kimara
-Keski-Suomen taiteilijat voivat kiertää näissä paikoissa ja keskisuomalaiset ovat oppineet luottamaan oman alueen tekijöiden kykyihin ja käyvät virkistäytymässä näissä tilaisuuksissa.
-Keski-Suomessa palkataan vuodeksi kerrallaan 2-3 kunnantrubaduuria, jotka kiertävät esiintymässä vanhainkodeissa, kouluissa, päiväkodeissa, vammaispuolella ja sairaaloissa, toinen "esiintyjä" voi olla myös voi olla myös tanssin, tarinankerronnan tai kuvataiteen alalta.
-keski-Suomnessa on eri taiteen alojen markkinoija, jolla on kattavat tiedot eri taiteenalojen tekijöistä, jolloin häneltä voidaan kysyä tietynlaista ohjelmaa. Toisaalta hänellä on myös tietokanta viestimiin ja suuriin yrityksiin, jolloin hänen kauttaan voi lähettää esimerkiksi tiedotteita uusista tapahtumista.
-työyhteisöt ovat heränneet huomaamaan, että liikunna ohella tyky-toiminta voidaan tehdä myös taiteen keinoin.
Tekstin tuorein versio kommentoitavaksi!
Elise Tarvainen, Raija Partanen
OSAAMISELLA JA LUOVUUDELLA MENESTYKSEEN
Talouden ja työelämän muutoksissa kriittinen menestystekijä on uudistumiskyky, jolla vastataan osaamisen uusiin vaatimuksiin. Keski-Suomen keskeiset osaamisalueet liittyvät hyvinvoinnin edistämiseen, oppimisen asiantuntijuuteen, yrittäjyyden vahvistamiseen sekä ympäristö- ja luonto-osaamiseen. Huippuosaamisen varaan voi rakentua kilpailukykyinen innovaatiokeskittymä, joka muodostaa tulevaisuudessakin kansainvälisesti houkuttelevan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön huippuosaajille ja yrityksille.
Osaamisen uudet vaatimukset
Tulevaisuuden työpaikat syntyvät todennäköisimmin sellaisille aloille, joita ei vielä tänä päivänä ole olemassa. Tämän päivän lapsia ja nuoria koulutetaan ammatteihin joita ei vielä ole. Työn tekemisen muodot muuttuvat ja työmarkkinoilla on nähtävissä siirtymä pitkistä pysyvistä työsuhteista lyhyisiin vaihtuviin työjaksoihin. Tämä asettaa myös osaamisen kehittämiselle suuria haasteita.
Tulevaisuudessa osaamisen sisältöä määrittävät tiedon nopea uusiutuminen, tietoyhteiskuntakehitys sekä työorganisaatiossa tapahtuvat muutokset, jotka edellyttävät jatkuvaa uudistumista. Työ ja koulutus limittyvät toisiinsa siten, että työhön sisältyy yhä enemmän oppimista. Koulutuksen tulee nykyistä paremmin ja joustavammin vastata sekä elinkeinoelämän että julkisten työnantajien osaamistarpeisiin.
Organisaatioiden ja yksittäisen työtekijän haasteena on omaksua uusia ajatuksia, käyttää hyväkseen uusia mahdollisuuksia sekä oppia uutta ja sopeutua joustavasti muutoksiin. Koulutus ja oppiminen ovat kaikilla tasoilla koko eliniän kestävää toimintaa.
Keski-Suomen keskeiset osaamisalueet
Keski-Suomen menestys perustuu jatkuvasti uudistuvaan osaamiseen, jolla maakunta sopeutuu globaaliin muutokseen.
Kilpailuetu syntyy, kun osaamista kyetään yhdistelemään joustavasti ja luovasti uusille sovellusalueille. Maakunnan elinehto on huippuosaaminen, jota syntyy niin korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa kuin työpaikoilla ja yrityksissä. Luovien toimintaympäristöjen merkitys innovaatioiden kasvualustana korostuu.
Maakunnan keskeiset osaamisalueet ovat
1) Oppimisen asiantuntijuus.Maakunnan koulutusorganisaatiot voivat uudistua niin opetussisällöiltään kuin menetelmiltään. Oppiminen on elämänikäistä ja sen kautta myös työorganisaatiot uudistuvat ja yksilöt menestyvät muuttuvassa työelämässä.
2) Hyvinvointiosaaminen näkyy maakunnassa kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin edistämisenä. Erityinen haaste on hyvinvointialan osaavan työvoiman turvaaminen. Hyvinvointialalle keskittynyt osaaminen tarjoaa myös mahdollisuuden elinkeinoelämän uudistumiselle. Integroimalla luovasti erilaisia osaamisia ja teknologioita, voidaan synnyttää alalle innovaatioita ja uudenlaista kaupallista toimintaa.
3) Yrittäjyysosaaminen ja yrittävä työote kaikessa toiminnassa edellyttää uudenlaista osaamista myös yrittäjyyttä tukevissa rakenteissa. Se on kykyä tunnistaa ja joustavasti tukea yrittäjyyden ja yritystoiminnan mahdollisuuksia uusilla aloilla ja alueilla, joilla on omat, perinteisistä poikkeavat toimintalogiikkansa ja ansaintamallinsa.
Työelämässä yrittävä työote edellyttää osallistumisen ja inhimillisen työelämän tukemista ja vahvistamista, mikä osaltaan lisää työhyvinvointia ja tukee työurien pitenemistä. Työhyvinvoinnin edistäminen luo mahdollisuuksia osaamisverkostoille, uudenlaiselle yrittäjyydelle sekä työllistymismahdollisuuksille.
4) Ympäristö- ja luonto-osaaminen näkyy samanaikaisesti sekä luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä huolehtimisena että maakunnan luonnonvarojen vastuullisena hyödyntämisenä.
Rakennetulla ja luonnon ympäristöllä on vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyisyyteen. Esimerkiksi asuinalueiden toimivuudella ja kaavoituksella on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Osaamisen vahvistaminen ja laaja-alainen verkottaminen tällä sektorilla lisää maakunnan vetovoimaa.
Bioyhteiskunnan ja ilmastonmuutoksen myötä syntyy uusia asiantuntijuuksia ja työpaikkoja. Keski-Suomi on jo nyt maan johtava uusiutuvien energioiden käyttäjä. Tätä osaamista hyödyntämällä, ennakoimalla ja erilaisia osaamisia luovasti verkottamalla, on mahdollista luoda pohjaa alan innovaatioille ja uudelle liiketoiminnalle.
Kansainvälisesti kilpailukykyinen innovaatiokeskittymä
Konkreettina toimenpiteenä Keski-Suomessa käynnistetään innovaatiokeskittymän rakentaminen. Tavoitteena on vahvistaa Jyväskylän seudulle syntynyttä huippuosaamista siten, että se muodostaa tulevaisuudessakin kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyisen toimintaympäristön huippuosaajille ja yrityksille.
Innovaatiokeskittymän rakentamisessa tulee yhtäältä uudistaa olemassa olevien toimialojen osaamisperustaa, toisaalta luoda edellytyksiä uusien kasvu- ja liiketoiminta-alueiden syntymiselle. Kyse on ennen kaikkea uusien merkittävien taloudellisten tukijalkojen kehittämisestä. Alueen ennakointitoiminta tulee kytkeä läheisesti tähän työhön.
Luovat tutkimusympäristöt ja tutkimuksen infrastruktuurit ovat myös keskeinen osa innovaatiokeskittymää. Laadukkaiden toiminta- ja tutkimusympäristöjen kehittämiseksi alueen koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä keskeisten innovaatio- ja elinkeinotoimijoiden välistä yhteistyötä tulee lisätä.
Pajan