Väestökehitys
Keski‐Suomen väestökehitys on koko maakuntaohjelmakauden kasvu‐uralla. Ohjelmakauden lopussa maakunnan väestömäärä yltää 277 000:een. Seuduittain väestökehitys
on eriytynyttä, sillä maakunnallinen kasvu perustuu yksinomaan Jyväskylän seudun vahvaan kehitykseen. Muilla seuduilla väestö vähenee. Väestökehitystä tasapainottavia tekijöitä ovat maakunnalliset ja paikallisuutta hyödyntävät rakenteet julkisessa palvelutuotannossa, elinkeinoelämän vahva tukeutuminen maakunnan omaan tuotantoon ja klusteroituminen sekä uudet maakunnan kilpailukykyä voimistavat avaukset aloilla, joilla työ ei ole riippuvainen työn suorittamispaikasta. Paikalliseen elinkeinorakenteeseen tukeutuvaa koulutuksen tarjoamista maakunnan eri osissa tulee edistää.Väestön ikärakenteen muuttuminen vaikuttaa merkittävästi kehittämistoimien suuntaamiseen.
Ohjelmakaudelle ajoittuvat mittavat eläköitymiset työelämästä edellyttävät koulutuksen suuntaamista osaavan työvoiman turvaamiseksi maakunnan perustoimialoille, metsäklusterin ammatteihin, teknologiateollisuuteen, koulutus‐ ja tietointensiivisiin tehtäviin sekä hyvinvointipalveluihin. Väestön ikääntymisen myötä hyvinvointipalveluiden järjestämisen merkitys on avainasemassa, sillä hoidon ja hoivan tuottaminen laadullisesti korkeatasoisena ja kustannustehokkaasti on julkistaloudelle haastava yhtälö.

Maakunnan keskusseudun vetovoimaan ja väestökehitykseen vaikuttavat merkittävästi Jyväskylään sijoittuneet koulutusorganisaatiot. Niiden toimintaedellytykset valtakunnallisina ja alueellisina huippuosaamisen sekä työelämälähtöisen osaamisen tuottajina on varmistettava. Koulutusorganisaatioiden aloituspaikkamäärissä tavoitellaan hallittua kasvua ja sisällöllistä uudelleenkohdennusta osaamisen kysynnän perusteella.

Elinkeinot ja yritystoiminta
Maakunnallisessa tarkastelussa Keski‐Suomen työpaikka‐ ja yrityskasvu toteutuu lähinnä Jyvässeudulla. Maakunnan kehitysvyöhyke Jämsä – Jyväskylä – Äänekoski hakee uutta kilpailukykyä seutujen yhteistyöstä elinkeinopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Koko maakunnassa on reagoitava ajoissa väestörakenteen väistämättömään muutokseen, sillä se näkyy kaikilla alueilla ja toimialoilla. Kehittämistyön pääkohteita on estää lisääntyvä polarisaatio eri kuntien ja seutujen välillä. Tarve aluekehityksen tasapainottamiselle säilyy samalla kun edistetään menestyvien kasvualueiden kansainvälistä kilpailukykyä.
Talouden uskotaan kääntyvän kasvuun vuonna 2010. Taantuma ei ole runnellut talouden perusrakenteita Keski‐Suomessa. Seuduilla jatketaan työtä laajemman elinkeinopohjan ja uusien työllistävien avausten löytämiseksi. Tulevaisuudessa avautuu täysin uusia työpaikkoja, jotka vastaavat bioyhteiskunnan ja ilmastomuutoksen haasteisiin. Asiantuntijuus, osaaminen ja jatkuva osaamisen päivittäminen korostuvat eri aloilla. Tuotannon ketjuttaminen ja verkottaminen jatkuvat ‐ asiantuntemus ja erityisosaaminen hankitaan eri verkoista.

Väestön väistämätön ikääntyminen lisää palvelutarpeita ja työllistää. Hyvinvointipalveluiden järjestäminen on kuntien vastuulla. Kunnat ovat lisänneet ostopalvelujen käyttöä, mikä on parantanut yritysten asemaa markkinoilla. Samanlaisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Elinkeinojen kehittämistä jatketaan kärkiklusterimallilla. Klustereiden kehittämistä jatketaan tehostamalla ja hankkimalla maailmalta uusia hyviksi koettuja toimintatapoja. Klustereiden valinnassa vuosille 2011 – 2014 otetaan huomioon yritysten kyky ja halua kehittyä sekä kykyä kehittää ideoista kaupallisesti hyödynnettyä kilpailuetua.

Työvoiman saatavuus
Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on maakunnan ohjelmakauden toimenpiteistä kenties kaikkein tärkein. Elinkeinoelämän tuottavuus sekä palvelutuotannon oikea‐aikaisuus ja laatu ovat välittömästi riippuvaisia eri alojen osaajista. Osaaminen itsessään kytkeytyy Keski‐Suomeen, ja siten sillä on merkitystä myös maakunnan vetovoimaan.
Toimivan ennakointijärjestelmän hyödyntäminen työikäisen väestön vähetessä on maakunnan menestymisen avaintekijä. Pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakointi toteutuu tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän, julkishallinnon, alueviranomaisten ja koulutusorganisaatioiden kesken. Suurten ikäluokkien eläköityminen muuttaa työmarkkinoita pysyvästi. Ohjelmakauden loppuun mennessä noin joka viides keskisuomalainen työntekijä poistuu työelämästä; vuoteen 2025 mennessä maakunnan nykyisestä työvoimasta on poistunut jo puolet. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Nykyisen kehityksen jatkuessa työvoiman määrä pysyy suotuisana alueilla, joilla on korkea tuottavuus ja positiivinen työpaikkakehitys. Maakunnan kehittämisen päätehtäviä on osaavan työvoiman varmistaminen ja työllisyyden edistäminen kaikilla seuduilla.
Taantuman aikana työpaikat ovat vähentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta pääosa palvelualoista on säästynyt. Maakunnassa on osaava työvoimareservi osallistumaan talouden uuteen nousuun. Koulutustoimenpitein voidaan osaaminen räätälöidä juuri oikeille aloille. Maahanmuuton merkitys työvoiman tarjonnassa lisääntyy. Kaikki tulevaisuudessa avautuvat työtehtävät eivät ole tällä hetkellä tiedossa – globalisaation lisääntyessä muutosnopeus ja yllätyksellisyys kasvavat. Koulutussuunnitteluun osallistuvilla pitää olla halu ja kykyä reagoida hetkessä ja täysin uutta luoden. Lähitulevaisuudessa on oleellista, että korkeasti koulutettujen työllisyyttä saadaan lisättyä, ja siten vähennetään heidän poismuuttoalttiutta, sillä edessä on voimakas työvoiman poistuma ja uusia työpaikkoja avautuu kaikilta aloilta. Edelleen on tehtävä työtä, jotta työpaikat lisääntyvät koko maakunnassa

Tutkimus‐, koulutus‐ ja kehittämistoiminta
Työssäkäyvän väestön koulutustaso kasvaa tasaisesti, sillä työelämään tulevat ikäluokat ovat eläköityviä ikäluokkia kouluttautuneempia. Erityisesti korkeasti koulutettujen määrä ja osuus lisääntyvät. Kouluttamattomien osuus laskee tasaisesti. Koulutuksen mitoituksessa ja kohdentamisessa tarvitaan vuoropuhelua, jossa hahmotetaan kokonaisuus, tehdään yhdessä tavoitteellisia linjauksia ja sitoudutaan niihin päätöksenteossa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto‐ongelma on monisäikeinen haaste, jossa tarvitaan laaja‐alaista asiantuntijuutta kaikilta aloilta.
Suuret keskukset vetävät parhaiten kouluttautuneita. Osaajia tarvitaan myös pienissä kunnissa, sillä eläköitymisen seurauksena vapautuu lähivuosina runsaasti asiantuntija‐ ja johtotason tehtäviä. Koulutustasoerot kasvavat, jos työpaikkojen koulutustaso nousee suurilla kasvuseuduilla, joissa koulutustaso on jo ennestään korkein.

Ympäristö ja virkistys
Tulevaisuudessa ympäristönsuojelun isot haasteet kohdistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen estämiseen sekä vesiensuojeluun ja ‐hoitoon. Luonnonsuojelussa painopiste siirtyy suojeluohjelmien maanhankinnasta suojelualueiden hoidon ja käytön suunnitteluun sekä elinympäristöjen ennallistamiseen. Uhanalaisten lajien ohella luontotyyppien suojelun tarve korostuu. Vesiensuojelussa edistetään vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista. Jätteiden loppusijoituksen/kaatopaikka‐käsittelyn vähentämiseksi jätteiden energiasisällön hyödyntämistä lisätään materiaalikierrätyksen ohella. Virkistyksen suhteen keskeinen tulevaisuuden haaste on perustettujen virkistysalueiden ylläpito ja perustamattomien toteutus.
Keskeisessä asemassa tulevat olemaan metsähallitus, kunnat ja koko maakunnan kattava virkistysalueyhdistys. Tulevan kehityksen kannalta on tärkeää, että Keski‐Suomeen perustetaan koko maakunnan kattava virkistysalueyhdistys.