4. MAAKUNNAN KEHITTÄMINEN JA YHTEISTYÖVALINNAT
Maakunnan yrityksiltä sekä alan kehittämisorganisaatioilta vaaditaan vahvaa kuntoa, jotta EU‐ohjelmakauden päättymisen jälkeen ne pärjäävät vähenevillä rakennerahastovaroilla kovenevassa globaalissa kilpailussa. Keski‐Suomi on menettänyt kahden viime vuoden aikana vientituloja vuositasolla noin miljardi euroa. Tämä menetys näkyy työttömyyden kasvuna, verotulojen vähenemisenä sekä palvelujen kysynnän laskuna. Maakuntaohjelman toimenpitein uudistetaan maakunnan perustoimialoja.
Keski‐Suomi haluaa profiloitua osaamisen ja koulutuksen maakuntana. Maakunnan koulutusorganisaatiot tuottavat osaajia kansainvälisiin huipputehtäviin sekä työelämän tarpeiden mukaan erityisosaajia sekä valtakunnallisiin että maakunnallisiin tehtäviin. Yhteistyösuuntana korostuu Pirkanmaa. Maakuntaohjelman toimenpitein vahvistetaan ennakoinnin osuvuutta ja vaikutetaan koulutussisältöjen työelämävastaavuuteen.
Hyvinvointi on kilpailutekijä. Ohjelmakauden tavoitteena on ylläpitää ja kehittää alan palvelujärjestelmää maakunnallisesti, huolehtia osaajien saatavuudesta sekä luoda toimivia käytäntöjä julkisen ja yksityisen hyvinvointialan yhteistyölle. Luovuus ja kulttuuri niveltyvät olennaiseksi osaksi hyvinvointialan kehittämistä.
Maakunnan liikenteellinen asema edellyttää tie‐ ja rautatieliikenteen investointeja. Elinkeinoelämän kuljetukset ja henkilöliikenteen tarpeet nostavat VT 4:n parantamiskohteet, Tampere – Jyväskylä ‐rataosan kehittämisen sekä bioenergiakuljetusten kannalta tärkeän Äänekoski‐Haapajärvi ‐rataosan kunnostamisen maakunnan kärkihankkeiksi. Keskisuurten tiehankkeiden toteuttamisella parannetaan maakunnan eri osien liikenteellistä saavutettavuutta, sujuvoitetaan työmatkaliikennettä ja lisätään liikenneturvallisuutta. Perustienpidon rahoituksen riittävyys myös välttämättömiin tieinvestointeihin on varmistettava.
Pajan