4.3. HYVINVOIVA KANSALAINEN
Strategiset tavoitteet 2014
Hyvinvointipalvelut ulottuvat kattavina koko maakuntaan ja alan henkilöstön saatavuus on turvattu uusilla rekrytointikäytännöillä.
Asiakaslähtöisiä palveluja tehostetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Tavoitteena on, että yhteisöllisyys vahvistuu.
Toteutetaan Keski‐Suomen hyvinvointistrategia 2020 ja edistetään maakuntaan parhaiten soveltuvan sosiaali‐ ja terveydenhuollon palvelurakenteen toteutumista.
Väestöllä on oikeat tiedot omaan terveyteensä vaikuttavista tekijöistä
Kansanterveydellisesti ja kunnallistaloudellisesti on välttämätöntä kohdentaa voimavaroja ennaltaehkäiseviin toimiin. Julkisten toimijoiden yhteistyö alan yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa nousee entistä tärkeämmäksi. Riittämätön liikunta, ruokailutottumukset ja päihteet asettavat terveyden edistämiselle suuria haasteita.
Maakunnan julkiset sosiaali‐ ja terveydenhuollon toimijat osallistuvat valtakunnallisen sosiaali‐ ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) toimenpiteisiin. Tavoitteena on hyödyntää ohjelman kehittämisvarat erityisesti väestön terveyttä edistäviin kohteisiin sekä palvelutuotannon kehittämiseen. Terveystiedon levittämisen menetelmiä ja jakelukanavia tulee uudistaa sekä kohdentaa enenevästi väestötason toiminnaksi.
Suositetaan kunnille hyvinvointikertomuksen antamista valtuustokausittain.
Hyvinvointipalvelut saatavilla koko maakunnassa – tietotekniikka
Hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti kaikista huolehditaan viime kädessä yhteisvastuullisesti. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, joka toteutuu kuntien omana toimintana tai erilaisin ostopalvelusopimuksin muilta palveluntuottajilta.
Palvelusetelit ja ‐kortit sekä muut asiakkaiden valinnanvapautta korostavat maksuvälineet tulevat monipuolistamaan palvelutuotannon rakennetta.
Julkisen palvelutuotannon järjestämisalueet rakentuvat PARAS‐hankkeen jatkona, jossa yhteydessä määritellään hyvinvointialan lähi‐ ja seudullisten palveluiden tarjonta. Maakunnallisesti tuotettavat palvelut ovat merkittävimmin erikoissairaanhoidon palveluita ja maakunnallisia sosiaalialan erityispalveluita.
Ohjelmakaudella edistetään sähköistä asiointia. Hyödynnetään pitkien etäisyyksien vuoksi tietotekniikkaa hyvinvointipalveluiden tuottamisessa väestölle.
Alan henkilöstön saatavuus on turvattu uusilla rekrytointikäytänteillä
Kuntien omat hyvinvointipalvelut, rakentuvien järjestämisalueiden palvelut sekä maakunnallisesti
tuotettavat palvelut edellyttävät osaavaa työvoimaa. Henkilöstön saatavuutta varmistaa maakunnallisesti toimiva rekrytointi‐ ja koulutuskeskus, jonka vastuuorganisaatio päätetään myöhemmin. Malli mahdollistaa työuranaikaisen monialaisen kehittymisen sekä osaamisen joustavan siirtymisen toimijaverkostossa.
Keski‐Suomessa sosiaali‐ ja terveydenhuollon henkilöstöstä noin joka viides eläköityy ohjelmakaudella.
Alan työllisyys on hyvä, joten mittavaa työvoimareserviä ei ole. Tämän vuoksi työn kiinnostavuuteen, työhyvinvointiin ja työurien jatkuvuuteen on kiinnitettävä huomiota. Tarvitaan edelleen koulutuksen aloituspaikkojen uudelleensuuntaamista, jotta voidaan vastata väistämättä lisääntyvään hoidon ja hoivan tarpeeseen.
Palveluja tehostetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä
Viipaloituneesta rakenteesta on päästävä kokonaisuuksien hallintaan ja hyvinvoinnin johtajuuteen.
Tehtävien porrastamisesta siirrytään kumppanuuteen, jossa tukitoiminnot hyödyttävät koko verkostoa ja kukin verkoston toimija voi keskittyä ydinosaamiseensa ja ‐palveluunsa.
Verkostoon liittyvät julkiset palvelun järjestäjät ja tuottajat, yksityiset yritykset, järjestötoimijat, kuten liikunta‐ ja urheiluseurat sekä luovan alan toimijat ja entistä tiiviimmin alan koulutusorganisaatiot.
Maakunnassa edistetään toimia, joilla julkisten, järjestöjen ja yritysten palvelutuotanto linkittyvät tiiviiksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on rakentaa yhteistyön tiiviyttä hyödyntävä kokonaisuus, joka mahdollistaa tehokkaan toiminnan. Selvitetään mahdollisuudet palveluketjujen rakentumiseen julkisen sektorin ja yksityissektorin yhteistyönä. Merkittävässä asemassa ovat valtakunnallisten tietojärjestelmähankkeiden eteneminen sekä tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen.
Yhteisöllisyys vahvistuu väestön osallistumismahdollisuuksia parantamalla
Kansalaisyhteiskunta edellyttää toimivaa osallistumisjärjestelmää. Keski‐Suomen osaamisperusta tarjoaa hyvän lähtökohdan eri väestöryhmien osallistumisen vahvistamiseksi.
Osallistumisväylien rakentaminen, sosiaalisen median hyödyntäminen, eri intressipiirien mukaanotto asiavalmisteluissa ja alan tutkimuksen vahvistaminen ovat muutamia esimerkkejä kehittämiskohteista. Oikein suunnatuilla toimilla voidaan ehkäistä vieraantumista maakunnallisesti tärkeän yhteisöllisyyden rakentumiseksi.
Medialla on merkittävä rooli yhteisöllisyyden rakentajana.
Hyödynnetään maakunnan kansalaisvaikuttamiseen liittyvää tutkimuksellista ja koulutuksellista osaamista.
Yhteisöllisyyteen voidaan vaikuttaa monin tavoin. Suositaan vapaaehtoisen yhteistoiminnan muotoja, kansalaisdemokratiaa ylläpitäviä rakenteita, tarjotaan uusia foorumeja osallistumiselle sekä luodaan verkkoympäristöjä osallistumiselle. Otetaan eri‐ikäiset väestöryhmät mukaan. On myös tutkimuksin todettu, että kulttuuriharrastuksiin osallistuminen kasvattaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Ne ovat ihmisen jaksamiselle ja hyvinvoinnille yhtä tärkeitä kuin terveet elämäntavatkin.
Otetaan järjestöt nykyistä painokkaammin mukaan yhteisöllisyyden tuottajiksi. Järjestöt ovat organisoituneet laaja‐alaiseen yhteistyöhön järjestöareenaksi, ja hyödynnetään sen asiantuntemusta.
Pajan