Re: Hyvinvoiva kansalainen
Teksti on nyt saanut oheisen muodon. Kommentit ovat tervetulleita!
Hannu Korhonen
HYVINVOIVA KANSALAINEN
Kehittämiskokonaisuudessa tarkastellaan maakunnan väestön hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointi nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväaluetta moni-ilmeisempänä ja laajempana. Mukaan tulevia teemoja ovat mm. sivistys, virkistys, liikunta, turvallisuus, yhteisöllisyys, vaikuttamismahdollisuudet sekä vastuun ottaminen omasta itsestään. Tehtäväalueella on merkityksellistä tunnistaa erityisesti väestön ikääntymisen tuomat haasteet palveluiden organisoitumiselle, julkistalouden kestävyydelle sekä osaavan työvoiman saatavuudelle.
Terveyden edistäminen
Riittämätön liikunta, ruokailutottumukset ja päihteet asettavat terveyden edistämiselle suuria haasteita. Mikäli elämäntapamme eivät muutu, myös me keskisuomalaiset olemme tulevaisuudessa nykyistä huonokuntoisempia, ylipainoisempia ja alkoholisoituneempia. Tavanomaisimpia esimerkkejä elintasosairauksista ovat ylipainosta johtuvat sairaudet kuten sydänsairaudet, kohonnut kolesteroli, uniapnea ja 2-tyypin diabetes eli aikuistyypin sokeritauti. Tiivis elämänrytmi näkyy myös mielenterveydenhäiriöinä, kuten masennuksena. Myös ikääntyminen edellyttää terveyden edistämisessä uusia painotuksia.
Olemme myös valveutuneempia mahdollisuuksistamme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Hyvinvointi polarisoituu: osa pitää itsestään hyvää huolta, osa tukeutuu palvelujärjestelmiin. Kansanterveydellisesti ja kunnallistaloudellisesti on välttämätöntä kohdentaa voimavaroja ennaltaehkäiseviin toimiin, jolloin julkisten toimijoiden yhteistyö järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa nousee entistä tärkeämmäksi.
Terveyden edistämisen rakenteiden tulee uudistua. Julkisessa terveydenhuollossa voimavarat eivät nykyisellään riitä ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat muuttumassa perusturvallisuutta edistäviksi, jossa julkinen sektori on palveluiden järjestäjä, mutta yhä harvemmin palvelun tuottaja. Hyvinvoinnin johtajuus ja järjestämisvastuu säilyvät julkisella toimijalla, mutta väestötason toimenpiteet irtautuvat erilaisten järjestöjen ja vapaamuotoisten yhteenliittymien toimiksi. Merkittäviä toimijoita ovat koulut, urheiluseurat sekä vapaaehtoisjärjestöt. Viestinnän ja sosiaalisen median rooli korostuu. Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet profiloitua kansalaisvaikuttamisen ja siitä kumpuavan hyvinvoinnin alueena.
Hyvinvointipalveluiden saatavuus
Tulevaisuudessa yksityinen ja kunnallinen palvelutuotanto ovat organisoituneet yhdeksi kokonaisuudeksi. Se pitää sisällään perinteisen hoidon ja hoivan lisäksi virkistyksen, kulttuurin ja liikuntapalvelut. Silti palveluaukkoja täyttämään tarvitaan kehittämisorientoituneisuutta, esimerkiksi eritysryhmien palveluissa. Tavoitteena tulee olla hallinnollisesti eheä ja alueellisesti ohjattu järjestelmä.
Julkista palvelutuotantoa priorisoidaan huoltosuhteen heiketessä, ja se luo mahdollisuuksia yksityisille palveluille. Alueen sisällä palvelutarjonta eriytyy, jolloin erityispalvelut sijoittuvat maakunnan keskukseen ja perusturvaan liittyvät palvelut maakunnan osakeskuksiin. Koko maakunnan alueelle sijoittuvia lähipalveluita ovat mm. päivähoidon ja kotiin hoitamisen palvelut. Tietotekniikka mahdollistaa neuvonnan ja ohjauksen ulottumisen koko alueelle. Kaikkiaan toiminnassa tavoitellaan tehokkuuden parantamista.
Kehittämisessä lähtökohtana on järjestämisvastuun ja tuotannon eriyttäminen, sekä alan yrittäjyyteen kannustaminen koko maakunnan alueella. Palvelusetelit ja -kortit sekä muut asiakkaiden valinnanvapautta korostavat maksuvälineet tulevat muuttamaan palvelutuotannon rakennetta.
Osaava työvoima
Elinkeinorakenteen ennakoinnille on tulossa isoja haasteita. Tulevaisuuden työvoimaintensiiviset alat ovat vaikeuksissa, sillä osaavista tekijöistä tulee pula. Työvoiman on riitettävä elinkeinoelämän tuotannollisiin tehtäviin - kaikki eivät voi sijoittua julkishallintoon tai hoidon ja hoivan ammatteihin. Työuraa vaihdetaan elämän aikana useasti, ja elämänuran ohjauksessa on päästävä eroon jaottelusta: miesten ammatit - naisten ammatit. Uudistuvat osaamishaasteet hyvinvointialan palveluorganisaatioissa ja väestötasolla suoritettava toiminta edellyttävät koulutusorganisaatioilta koulutussisältöjen määrittämistä kysynnän mukaan joustavasti ja aluelähtöisesti.
Koulutuksen tilaamisessa korostuu alueellinen kysyntä.
Ala tehostuu, ja uutta teknologiaa hyödynnetään uusissa tehtävissä. Työtehtävät edellyttävät tekijöiltään toisaalta laaja-alaistumista (esim. kotiin hoitaminen, virkistysohjaus, kulttuurihoito...) ja toisaalta erityisosaamista (esim. lääketieteen teknistyvät erikoisalat, ikäihmisten erityistarpeet, uudet turvallisuusratkaisut...).
Tuloksellinen yhteistyö
Viipaloituneesta rakenteesta on päästävä kokonaisuuksien hallintaan ja hyvinvoinnin johtajuuteen. Tehtävien porrastamisesta siirrytään kumppanuuteen, jossa tukitoiminnot hyödyttävät koko verkostoa ja kukin verkoston toimija voi keskittyä ydinosaamiseensa ja -palveluunsa.
Verkostoon liittyvät julkiset palvelun järjestäjät ja tuottajat, yksityiset yritykset, järjestötoimijat, kuten liikunta- ja urheiluseurat sekä luovan alan toimijat ja entistä tiiviimmin alan koulutusorganisaatiot.
Yhteisöllisyys ja luovuus
Sisällöllisesti rikas elämä rakentuu kestäviin verkostoihin. Perhe, sukulaiset, kylä, yhdistys- ja seuratoiminta, järjestötyö, harrastuspiirit jne. tuovat asiakeskeiseen elämään vaihtoehtoista sisältöä. Yhteisöllisyys sitoo toimijat osaksi laajempaa kokonaisuutta, jossa yhdistyvät omista lähtökohdista tärkeät tavoitteet. Oman itsensä toteuttaminen on hyvinvoinnin lähde.
Kansalaisyhteiskunta edellyttää toimivaa osallistumisjärjestelmää. Keski-Suomen osaamisperusta tarjoaa hyvän lähtökohdan eri väestöryhmien osallistumisen vahvistamiseksi. Osallistumisväylien rakentaminen, sosiaalisen median hyödyntäminen, eri intressipiirien mukaanotto asiavalmisteluihin ja alan tutkimuksen vahvistaminen ovat muutamia esimerkkejä kehittämiskohteista. Oikein suunnatuilla toimilla voidaan ehkäistä vieraantumista maakunnallisesti tärkeän yhteisöllisyyden rakentumiseksi. Median rooli yhteisöllisyyden rakentajana on keskiössä.
Luovuus kuuluu kaikille. Luovuus on uusien ideoiden kehittämistä tai vanhan yhdistelemistä uudella tavalla. Hyvinvoivan ihmisen arjessa luovuus ilmenee paitsi ns. arkiluovuutena, kykynä ratkaista eteen tulevia ongelmia, myös osallisuutena ja osallistumisena esimerkiksi kulttuuriharrastuksiin. Kulttuuriharrastuksiin osallistuminen kasvattaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa, joiden on todettu olevan ihmisen jaksamiselle ja hyvinvoinnille yhtä tärkeitä kuin terveet elämäntavatkin.
Pajan