Maakuntasuunnitelma pyrkii hahmottamaan maakunnan kehittämistä pitkällä aikavälillä, jopa aina vuoteen 2030 saakka.

Keski-Suomi muodostaa selkeän talousalueen, jolla on dynaaminen vuorovaikutus maakunnan eri osien välillä, Suomen sisällä sekä kansainvälisesti. Julkinen hallinto, palvelu- ja kuntarakenne sekä liikenne- ja tietoliikenneinfra tukevat alueen kokonaiskehitystä.
Haasteita asettavat mm. seuraavat seikat:
- väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen sekä juoltosuhteen heikentyminen
- tuotannon ja talouden kansainvälinen integraatio
- keskittymiskehitys jatkuu päävirtana, mutta paikallisuuden merkitys näkyy vastailmiönä
- tieto, taito, osaaminen ja luovuus korostuvat tulevaisuuden resurssina
- ilmastonmuutos
- palveluiden ja tavaroiden kulutusta suosiva elämäntapa yleistyy, mutta myös kulutuskriittinen elämäntapa voimistuu
- tietotekninen murros muuttaa yhteiskuntia

Millainen on työssäkäynti- ja asiointialueet/seutukuntajako maakunnassa 2020?
Mitä ovat yhteiset tavoitteet elinkeinopolitiikassa, terveydenhoidossa ja sosiaalitoimessa, koulutuksessa?
Demokraattisen päätöksenteon vaikuttavuus/maakuntavaltuusto (suorat vaalit)?
Liikkumisen sujuvuus - tiet, radat vesiväylät
Montako kuntaa Keski-Suomessa on v. 2020?

Keski-Suomessa on niin monenlaisia kuntia, että aluetta on vaikea tarkastella kokonaisuutena. Kehityskäytävämalli on mielestäni hyvä. Jyväskylän erityispiirre on opiskelijoiden suuri osuus. Työvoimapulan uhatessa laman jälkeen tässä voi olla suuri voimavara, jos nämä nuoret saadaan mukaan alueen kehittämiseen ja työelämään. Nyt on tärkeä luoda nuorisolle vaikutuskanavia ja estää massiivinen syrjäytyminen.  

Liikenneinfran toimivuus on tärkeää; esim. huippunopea junayhteys etelä-pohjoinen -akselilla yhdistettynä huippuunsa viritettyihin oppimis-, TK- ja yritysympäristöihin tuo tänne parasta lahjakkuuspotentiaalia, mitä ilman mikään alue ei menesty. Kehityskäytävästä innovaatiovyöhykkeeseen!