Omia vahvuuksia kehittävä aluerakenne
Maakuntasuunnitelma pyrkii hahmottamaan maakunnan kehittämistä pitkällä aikavälillä, jopa aina vuoteen 2030 saakka.
Keski-Suomi muodostaa selkeän talousalueen, jolla on dynaaminen vuorovaikutus maakunnan eri osien välillä, Suomen sisällä sekä kansainvälisesti. Julkinen hallinto, palvelu- ja kuntarakenne sekä liikenne- ja tietoliikenneinfra tukevat alueen kokonaiskehitystä.
Haasteita asettavat mm. seuraavat seikat:
- väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen sekä juoltosuhteen heikentyminen
- tuotannon ja talouden kansainvälinen integraatio
- keskittymiskehitys jatkuu päävirtana, mutta paikallisuuden merkitys näkyy vastailmiönä
- tieto, taito, osaaminen ja luovuus korostuvat tulevaisuuden resurssina
- ilmastonmuutos
- palveluiden ja tavaroiden kulutusta suosiva elämäntapa yleistyy, mutta myös kulutuskriittinen elämäntapa voimistuu
- tietotekninen murros muuttaa yhteiskuntia
Millainen on työssäkäynti- ja asiointialueet/seutukuntajako maakunnassa 2020?
Mitä ovat yhteiset tavoitteet elinkeinopolitiikassa, terveydenhoidossa ja sosiaalitoimessa, koulutuksessa?
Demokraattisen päätöksenteon vaikuttavuus/maakuntavaltuusto (suorat vaalit)?
Liikkumisen sujuvuus - tiet, radat vesiväylät
Montako kuntaa Keski-Suomessa on v. 2020?
Pajan